La Palman lomallamme tipahdimme keskelle Día de los Indianos -karnevaalia, joka kerran vuodessa muuttaa saaren pääkaupungin Havannaksi ja verhoaa sen sakeaan talkkipilveen. Tunnelma juhlissa oli kerrassaan viehättävä, mutta fiesta kaikkine rituaaleineen herättää ulkopuolisessa niin paljon kysymyksiä, että matkan jälkeen oli pakko perehtyä juhlan taustoihin.Valkoisiin pukeutuneita ihmisiä valuu joka suunnalta Santa Cruzin de la Palman keskustaan. Dia de los Indianos on kuin suuri live-roolipeli, jossa kaikki paikalle saapuvat näyttelevät samaa roolia: he ovat indianos, emigrantteja, rikkaita paluumuuttajia Kuubasta.
Pukukoodi: valkoista, valkoista ja valkoista, vanhanaikaista, pellavaista ja puuvillaista vaatetta päälle ja päähän valkoinen Panama-hattu. Matkalaukku täyteen seteleitä ja sikari suuhun. Ja talkkipurkki mukaan! Muistetaan, tämä on karnevaali ja tämä on parodiaa.
Varsinaiset juhlat alkavat puolen päivän aikoihin, kun kaikkien odottama la Negra Tomasa saapuu moottoriveneellä satamaan. Hän on tämän valkoisen karnevaalin väripilkku, cheerleader, joka letkeinen lantioineen johdattaa väkijoukon satamasta Plaza de Españaan, joka juhlan kunniaksi muuttuu Plaza de La Habanaksi.
Siinä sinänsä ei ole mitään uutta, että espanjalaisen karnevaalin kuningatar on drag queen. Mutta siinä on, että mustaksi naamansa maalannutta hahmoa on Kuuban konsulikin saapunut La Palmalle vastaanottamaan.
Alkaa armoton talkkisota. Jokainen juhlakalu pölytetään perusteellisesti kuubalainen musiikin soidessa. Jos unohdit pukeutua valkoisiin, älä huoli, kyllä sinut valkoiseksi saadaan. Jos et muistanut ottaa talkkipurkkia mukaan, älä huoli, niitä jaetaan ilmaiseksi. Talkkia on kaikkialla. Sitä jopa ammutaan jauhotykillä juhlijoiden päälle.
Ja kun on kuubalaista musiikkia, on myös kuubalaista rommia. Mutta sitä ei jaeta ilmaiseksi. Ja huolet pois, Los Indianos -juhlissa pidetään hauskaa.
La Palman ja Kuuban välillä on ollut vuosisatojen ajan muuttoliikettä, josta tämä karnevaali kumpuaa.
Kun Espanja siirtomaakausi alkoi Amerikassa, La Palmalla viljeltiin sokeriruokoa Euroopan tarpeisiin. Ja kerrotaan, että juuri täältä vietiin ensimmäiset sokeriruon siemenet Kuubaan.Ja vietiin täältä muutakin. Väkeä lähti perheittäin enemmän ja vähemmän vapaaehtoisesti Uuteen Maailmaan, koska Kanariansaarilla asukkaita oli liikaa ja Kuubassa taas liian vähän. Kuningaskin kannusti espanjalaisia lähtemään.
Länsi-Intian ja Euroopan välisen laivaliikenteen välisatamasta, Cruz de La Palmasta kasvoi Euroopan kolmanneksi suurin satama Antwerpenin ja Sevillan jälkeen.
Kuuban kasvaville sokeriruokoviljelmille tarvittiin paljon työvoimaa. Kun Kuubassa intiaanit kuolivat lähes sukupuuttoon, tuotiin tilalle orjatyövoimaa Afrikasta.
Kun orjuus lakkautettiin 1800-luvun loppupuolella, tarvittiin halpaa siirtotyövoimaa sokeri- ja tupakkaviljelmille. Kanarialaisille oli nyt kysyntää ja suurin osa heistä lähti La Palmalta.
Lähtöä varmasti helpotti myös se, että yhteydet La Palmalta olivat paremmat Kuubaan kuin Manner-Espanjaan. Santa Cruz de La Palmalta lähti joka kuukausi seitsemän kauppalaivaa Kuubaan, kun taas Cádiziin vain yksi alus.
1900-luvun alkupuolella muuttoaalto Kanariansaartilta vain kiihtyi, sillä Kuubaan lähdettiin nyt pakoon köyhyyden lisäksi myös sisällissotaa. Muutto oli niin massiivista, että kyliä tyhjeni nuorista miehistä, kun nämä lähtivät joukolla Kuubaan välttääkseen armeijan. Osa palasi, mutta moni jäi palaamatta. Ja osa niistä, jotka palasivat, lähtivät uudelleen.
Kuuban vallankumouksen jälkeen muutto Kanariansaarilta jatkui, mutta nyt suunnattiin Venezuelaan ja Argentiinaan.
Vaikutteita puolin ja toisin
Muuttoliike Kuubaan oli niin massiivista, että tuskin Kanariansaarilta ja varsinkaan La Palmalta löytyy perhettä, josta joku ei olisi muuttanut Kuubaan. Hyvin monella kuubalaisella on kanarialaisia sukujuuria, kuten oli myös Fidel Castrolla äitinsä puolelta. Kuubassa muuttoliike vaikutti kieleen. Kuubassa ja Kanariansaarilla puhuttu espanja ovat lähellä toisiaan. Ja erityisen paljon Kuubassa puhuttu espanja muistuttaa La Palman saarella puhuttua murretta aksentteineen.Paluumuuttajien ansiosta La Palma on saanut paljon vaikutteita latinalaisamerikkalaisesta musiikkista. Kuubalainen ja ylipäätään lattarimusiikki kuuluu ja näkyy La Palmalla ja jos kuulet flamencoa, on se tarkoitettu turistin korville.
Paluumuuttajat toivat mukanaan tupakan siemenet ja taidon, jonka he olivat oppineet työskennellessään Havannaan ympäröivillä tupakkaviljelmillä. Ja kun olosuhteet tupakan viljelyyn La Palmalla olivat hyvät, kipusi saari 1960-luvulla maailman tupakan viljelyn huipulle ja kilpaili sikarin tuotannossa Kuuban kanssa.
La Palman Aldean rommitehdas on yksi harvoista tislaamoista, joissa rommi edelleen tuotetaan kuubalaiseen tapaan. Tehtaan omistaja oppi taidon isoisältään, joka 1800-luvun puolivälissä lähti Kanarialta töihin Kuuban sokerituotantoon.
Siirtomaista saapuva laiva oli suuri tapaus Santa Cruz de la Palmalla
Paluumuuttajat pukeutuivat parhaimpiinsa saapuessaan kotisatamaan. Rikkaalta piti vaikuttaa, oli se sitten totta tai ei. Epäkäytännöllisiin valkoisiin vaatteisiin pukeutuneiden paluumuuttajien ja paikallisten köyhien talonpoikien välillä oli varmasti kuilu. Mutta kun indianot palasivat takaisin "kotiin", heidät otettiin hyvin vastaan. Heitä mentiin juhlien satamaan vastaan ja se oli Dia de los Indianos.Saaren viralliseen karnevaaliohjelmaan paluumuuttojuhla liitettiin virallisesti 1980-luvulla. Juhla järjestetään joka vuosi karnevaaliviikon maanantaina.
Kuka on La Negra Tomasa?
Rikkaimmat paluumuuttajista toivat Kuubasta mukanaan palvelijansa, joita La Negra Tomasan sanotaan edustavan. Toisille taas hahmo kuvastaa mustan afrikkalaisen ja valkoisen eurooppalaisen sekoittamista Kuuban kulttuurissa. Ja jonku mielestä hän symbolisoi Kuuban ja La Palman ystävyyttä.Varmaa on kuitenkin se, että La Negra Tomasasta tuli Los Indianos-juhlan virallinen maskotti 1992 ja hänet synnytti Victor Lorenzo Díaz Molina, eli Sosó, entinen satamatyöntekijä. Hän halusi pukeutua festivaalille naiseksi ja erottua valkoisessa massassa kirkkailla vaatteillaan. Tarpeeksi monta kertaa tämän tehtyään, hänen hahmostaan kehittyi karnevaalin keskeisin henkilö.
- Los Indianos on hauska ja leppoisa juhla, joten jos suunnittelet matkaa La Palmalle, kannattaa saarelle ehdottomasti matkustaa karnevaalin aikoihin.
- Seuraavan kerran Los Indianos järjestetään 4.3.2019.
- Vaikka juhla järjestetään Santa Cruz de La Palmalla, vaikuttaa se kaikkialla saarella. Kun väki suuntaa pääkaupunkiin, muu saari hiljenee ja ja kaupat suljetaan. Seuraava päivä eli tiistai on vapaapäivä, jolloin julkinen liikenne kulkee sunnuntaiaikataulun mukaisesti ja suuri osa kaupoista on edelleen kiinni.
- Vuoden 2017 juhlatunnelmiin pääset täällä
- Los Indianos on osa karnevaalikokonaisuutta, jolloin La Palmalla tapahtuu paljon. On ilmaiskonsertteja, karnevaalikulkueita ja ohjelmaa erityisesti lapsille.
Ei kommentteja